Työn pitäisi olla ihmisille hyvinvoinnin perusta ja hyvinvoiva työyhteisö sen sydän. Työelämällä on valtavasti potentiaalia edistää hyvinvointia ja merkityksellisyyttä ja mahdollistaa uudistumiskykyä kestävälle ja kannattavalle tulevaisuudelle. Yhtälailla kuin yhtiön kasvu ja tavoitteet saavutetaan yhdessä, osataan haasteet ja pulmatilanteetkin ratkoa rakentavasti pitäen ihmiset keskiössä. Kuulostaa perusasioilta, joista ollaan yhtä mieltä, mutta kuitenkin arjessa ihmisten kohtaamiset, vuorovaikutustaidot ja läsnäolo koetaan usein toisin.
Tänä päivänä puhutaan useilla eri toimialoilla työn veto- ja pitovoiman haasteista. Työn tekemisen tavat ovat murroksessa ja muutokset jylläävät meillä ja maailmalla. Osaajat vaihtavat hanakasti työpaikkaa tai ryhtyvät tekemään itsenäisesti projekteja eri verkostojen kautta. Rekrytoinnissa näkyy myös bumerang-ilmiö, jossa vanhoja työntekijöitä houkutellaan palaamaan takaisin. Tutkimuksen mukaan yli 33 % eurooppalaisista on aikeissa vaihtaa työpaikkaa 3-6 kuukauden aikana (McKinsey 2022). Julkinen puoli on jo pulassa, kun paikalliset ammattilaiset vaihtavat alaa, työperäistä maahanmuuttoa säädetään uusiksi ja jäljellä olevat uupuvat työkuorman alle.
Rakenteita pitäisi uudistaa vauhdilla ja saada aikaan konkreettinen muutos, jossa eletään sekä ihmisten että luonnon kesken tasapainossa. Tarvitaan ajattelutavan muutos, vastuunkantoa ja rohkeita uudistajia. Tarvitaan uudistavaa ajattelua johtamiseen.
Aikuinen ihminen viettää helposti kolmasosan valveillaolostaan töissä, siksi merkityksellisen elämän keskiössä on useimmilla meistä myös merkityksellisen työn tekeminen. Se tarjoaa intohimoa toteuttaa itseään ja mahdollisuuden tehdä työnsä kautta myös jotain hyvää ympäröivään maailmaan. Pitäisikö johtamisen roolia radikaalisti muuttaa ja mikä vaikutus sillä olisi työn merkityksellisyyteen. Sitä pohdin tässä blogissa.
Keskeistä olisi tunnistaa suurimmat oman työyhteisön pullonkaulat ja laittaa paukut niihin. Kun omassa työyhteisössä on mielekästä tehdä töitä ja ilmapiiri on inspiroiva, välittyy se myös monella hyvällä tavalla talosta ulospäin. Motivoituneet, rohkeat ihmiset voivat saada ihmeitä aikaan yhdessä. Tähän uskon vahvasti.
Muutos vaatii johtamista ja johtaminen kaipaa ensin kipeästi uudistavaa ajattelutapaa. Tarvitaan yhteistä ymmärrystä uudistumisen vaikutuksista sekä kykyä ja tahtoa rakentaa muutoksessa olemisen taitoja työyhteisössä.
Kuinka monessa johtoryhmässä käydään jatkuvaa dialogia johtamisesta ja työn merkityksellisyydestä yhtenä organisaation tulevaisuuden menestystekijänä? Siis todellista, aitoa ja analysoivaa aiheeseen paneutumista, jossa syvennytään teemaan samaan tapaan kuin keskeisiin liiketoiminnan mittareihin. Ei siis kuitata vain kaksi kertaa vuodessa eNPS-tulokset HR:n toimesta ja päivitetä niitä yhtiön ylätason KPI-tavoitteisiin. Tarkoitan sellaista keskustelua, jossa tarkastellaan ja rakentavasti kyseenalaistetaan olemassa olevia käytänteitä, kuullaan laajasti työyhteisön omia ajatuksia, tehdään rohkeita päätöksiä ja otetaan työyhteisö ja sidosryhmät mukaan avoimeen keskusteluun.
Ylivertaisen kilpailuedun rakentaminen vaatii ajattelutavan uudistamista ja sen mukaista muutosjohtamista – eikä uuden maailman ajattelijoiden ja innovatiivisten osaajien houkuttelusta mukaan rakentamaan kestävämpää ja kannattavaa tulevaisuutta ole ainakaan haittaa. Yhdessä johtoryhmänä, edelläkävijöinä ja aitoina ihmisinä on mahdollista kaivaa esiin jokaisen tunnistamaton potentiaali, ja kääntää se yhdessä ylivertaiseksi kilpailueduksi ja saumattomaksi osaksi uudistuvaa työkulttuuria. Samalla näytetään esimerkkiä muille.
Onnistunut muutosjohtaminen vaatii yhteistä ymmärrystä ja uuden ajattelutavan jakamista. Kokemukseni mukaan nykyiset ja tulevaisuuden osaajat haluavat elää ja tehdä töitä ympäristöissä, joissa kolme tärkeää osa-aluetta ovat vahvasti tekemisen keskiössä. Ne ovat:
Innovaatiotoiminta on jatkuvaa yhdessä kokeilemista ja oikea-aikaista tulevaisuuteen katsomista seuraavan kaupallisen menestyksen löytämiseksi. Se on yrittäjämäistä toimintaa, johon koko organisaatio ja sen sidosryhmät kaikissa eri kokoonpanoissa voivat osallistua. Innovaatiotoiminta on siis vahva osa kulttuuria ja se kertoo siitä, miten ihmisiä kohdellaan ja arvostetaan työyhteisössä. Uskon, että innovatiiviset toimijat voittavat kilpailun osaajista tarjoamalla merkityksellistä työtä mm. uusien kasvupolkujen parissa.
Kiertotalous valtavirtaistuu, kun talous kääntyy kohti kiertotalouden periaatteita. Kestävämmän tulevaisuuden rakentajien tahtotila on nostaa kiertotalouden penetraatiota merkittävästi ja nopeasti. Esimerkiksi second hand -markkina kasvaa, kun kuluttajat haluavat tehdä kestävämpiä valintoja ja etsiä tasavertaisia vaihtoehtoja ennen uuden tuotteen tai laitteen hankkimista. Kestävämpi tulevaisuus haastaa toimijat suurempiin tekoihin kuin pelkkään pilkun siirtämiseen parilla desimaalilla tai ESG-raportin tilaamiseen ”sopivalta” taholta.
Tarvitaan osaajia, jotka kykenevät laittamaan liikkeelle rakenteellisia muutoksia ja hyödyntämään kierrätetyn materiaalin virtoja tehokkaasti. Kulkemaan kohti sellaista tulevaisuutta, jossa on vain yksi talous, kiertotalous. Myös kansantalous kiittää, kun kiertotalous tulee haastamaan lineaaritalouden periaatteet.
Johtaminen on oman työn johtamista valittuun suuntaan tavalla, joka luo oikea-aikaisesti onnistumisen edellytykset kaikille. Johtaminen on yhtäältä läsnäoloa ja toisaalta kykyä olla puuttumatta kaikkeen. Siinä on riittävästi tilaa dialogille, jossa voidaan toteuttaa yksilöille ja tiimeille oppimisen kehiä. Minulle johtaminen on vastuuta omasta työstä osana työyhteisöä. Se on tiimiä palvelevaa yhteistyötä, jossa sallitaan epäonnistumiset ja opitaan niistä yhdessä. Parhaimmillaan johtaminen rakentaa jatkuvaa merkityksellisyyden kokemusta ja puuttuu vastaavasti sen poissaoloon.
Ylivertaisella johtamisen kokemuksella rakennetaan ihmistä arvostaa kulttuuria, jonne tulevaisuuden osaajat hakeutuvat yksi toisensa perään. Jokaisessa johtoryhmässä on tarpeen pohtia, mikä on se oma johtamisen lupaus, jolla varmistetaan veto- ja pitovoima tavalla, joka kutsuu ratkomaan haasteita ja avaamaan mahdollisuuksia kestävämmän tulevaisuuden yhteistyölle ja menestymään tasapainossa monimuotoisen työyhteisön ja ympäröivän maailman kanssa.
